Turvallisuus

Heti alkuun voidaan käydä läpi aiheeseen liittyviä käsitteitä ja termistöä.

Turvallisuus käsitteenä on todella monialainen ja laaja käsite. Sanastokeskuksen internet sivuilta löytyy todella hyvä määritelmä turvallisuus sanalle, joka kuuluu seuraavanlaisesti:

”Turvallisuudella voidaan tarkoittaa toimintaa tai toimintojen kokonaisuutta, jolla pyritään siihen, että uhkat ja riskit ovat hallinnassa, tai tunnetta siitä, että uhkat ja riskit ovat hallinnassa.”
Tässä kohtaa saattaa herätä kysymys ” Mitä sitten tarkoittaa uhkat ja riskit ja miten niitä voidaan hallita?”. Aihetta käsitellään alempana.

Uhka:

Sanastokeskus TSK määrittelee uhkan seuraavanlaisesti: ”mahdollisesti toteutuva haitallinen tapahtuma tai kehityskulku.”

Riski:

ISO 31000 standardi, joka käsittelee ohjeita riskienhallintaan, määrittää sanan ”riski” seuraavanlaisesti:

Epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin, jolloin vaikutus on poikkeama odotetusta. Vaikutus voi olla myönteinen, kielteinen tai molempia. Riski voi käsitellä, luoda tai saada aikaan mahdollisuuksia ja uhkia. Tavoitteilla voi olla eri näkökohtia ja luokkia sekä niitä voidaan soveltaa eri tasoihin. Tavallisesti riski ilmaistaan riskin lähteiden, mahdollisten tapahtumien, niiden seurausten ja niiden todennäköisyyden yhdistelmänä.
(ISO 31000 standardi on ostettavissa omaan käyttöön Suomen Standardoimisliiton internet sivuilta sfs.fi)

Riskienhallinta:

ISO 31000 standardi, joka käsittelee ohjeita riskienhallintaan määrittää että, Riskienhallinta on koordinoitua toimintaa, jonka avulla organisaatiota johdetaan ja ohjataan riskien osalta. Mitä se siis käytännössä tarkoittaa? Hyvä keino riskien kanssa toimimiseen on kirjata riskit ylös, esimerkiksi tekemällä riskitaulukko. Taulukointi on hyvä keino pitää riskienhallinta prosessi selkeänä ja helposti muokattavissa muuttuvien mahdollisesti uusia riskejä tunnistettaessa.

• Riskitaulukoiden käyttö aloitetaan riskien tunnistamisella. Tämä tarkoittaa uhkien tunnistamista, jolloin uhkat kirjataan taulukon ensimmäiseen sarakkeeseen.
• Toiseen sarakkeeseen merkataan uhkan aiheuttamat seuraukset eli riskit, sen toteutuessa.
• Kolmanteen sarakkeeseen lasketaan toteutuneelle riskille riskiarvo. Taulukoissa on käytetty laskentakaavaa todennäköisyys (1 hyvin epätodennäköinen – 5 hyvin todennäköinen/varma), joka kerrotaan seurauksen vakavuuden toiseen potenssiin (1 vähäinen – 5 erittäin vakava).

esimerkiksi: 1 x 5² = 25

• Kun riskille on laskettu arvo, aloitetaan niiden toimenpiteiden läpikäyminen, joita riskien varalle on jo olemassa. Nykyiset toimenpiteet merkataan riskitaulukon neljänteen sarakkeeseen.
• Tämän jälkeen riskien pienentämiseksi suunnitellaan toimenpiteet, joilla joko riskin todennäköisyyttä tai seurauksen vakavuutta voidaan pienentää tai poistaa kokonaan. Nämä kirjataan riskitaulukon viidenteen sarakkeeseen.
• Kuudenteen sarakkeeseen lasketaan toimenpiteillä saavutettu jäännösriski samalla laskentakaavalla kuin alkuperäinen riskiarvo on laskettu (kts. esimerkki)

Turvallisuussuunnittelu:

Turvallisuussuunnittelun tavoitteena on vähentää rikosten, häiriöiden ja onnettomuuksien määrää ja niistä aiheutuvia vahinkoja. Sillä myös tavoitellaan tilaa, jossa voidaan ylläpitää turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta.

Turvallisuussuunnittelu perustuu mahdollisimman kattavaan riskienhallintaprosessiin ja tämähän tarkoittaa, että turvallisuussuunnitteluun tulee varata aikaa, jotta riskien tunnistamiselle sekä niiden arvioinnille jää riittävästi aikaa.

Turvallisuus urheilutapahtumassa

Urheilutapahtumassa on tärkeä paitsi taata urheilijoiden turvallisuus, myös muiden toimijoiden kuten tapahtuman henkilökunnan ja yleisön turvallisuus. Uutena tietona voi tulla, että vastuu myös yleisön turvallisuudesta on tapahtuman järjestäjällä.

Tapahtuma on suunniteltava niin, ettei siitä aiheudu varaa muille paikalla oleville henkilöille. Maratonilla tämä tarkoittaa reittien suunnittelua, liikenteenohjauksen toimivuutta ja muita ennalta arvaamattomiin tapahtumiin, esimerkiksi myrskytuuli kaataa puun reitille.

Urheilukentällä tapahtuvaan turvallisuussuunnitteluun voi lähteä hieman rauhallisin mielin, sillä urheilukentän alue on usein hyvin tarkasti rajattu ja ne ovat lähtökohtaisesti toteutettu jo suunnitteluvaiheessa turvallisiksi.

Urheilukentällä pidettävän tapahtuman turvallisuussuunnittelun lähtökohtana voidaan kuitenkin pitää samaa kuin avoimessa tapahtumassa esimerkiksi maraton. Urheiluhallitapahtumissa turvallisuussuunnittelun tulee sisältää myös pelastussuunnitelman teko, sillä silloin tarvetta esimerkiksi hätäpoistumisteille voi tulla.

Usein kuitenkin urheiluhalleihin on tehty jo oma pelastussuunnitelma, joten tämä kannattaa tarkastaa urheiluhallin pitäjältä, kun tapahtuman turvallisuussuunnittelua aletaan tekemään.